Opiskelu vankeusaikana, työtä vai elämää varten?
Onko opiskelu tärkeää vain tutkinnon saamiseksi? Työelämään pääsyn kannalta kyllä, mutta jokainen voi oppia uusia taitoja ja kehittää itseään omaksi iloksi ja parantaa omaa hyvinvointiaan.
Monilla rikosseuraamukseen tuomituilla on kuitenkin huonoja kokemuksia koulunkäynnistä. Rikostaustaisilla henkilöillä on tutkitusti keskimääräistä väestöä enemmän oppimisen ja hahmottamisen vaikeuksia. Opiskelu vaatii hyvää kykyä ottaa vastaan puhuttua informaatiota sekä hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Epäonnistuminen opinnoissa on voinut johtaa siihen, että kaikenlainen perinteinen luokkaopetus koetaan vastenmielisenä.
Onko kaikilla yhtäläinen mahdollisuus oppia ja opiskella? Suomen vapaan sivistystyön oppilaitokset, kuten kansalaisopistot, kansanopistot ja opintokeskukset tarjoavat opiskelumahdollisuuksia ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Opinnot ovat avoimia kaikille. Opetus toteutetaan joustavin menetelmin opiskelijoita kuunnellen, koska opiskelu ei ole suorituskeskeistä. Vapaus omanlaiseen oppimiseen voi hälventää aiempia opiskeluun liitettyjä huonommuuden kokemuksia ja sitä kautta edesauttaa rikostaustaisten koulutukseen hakeutumista myös seuraamuksen jälkeen.
Vapaan sivistystyön kursseilla kyse ei ole yksinomaan kurssisisällön kuten vieraan kielen, musiikin, maalauksen tai digitaitojen opettelusta. Vankilassa opettaneet musiikki- ja kuvataideryhmän opettajat kuvasivat, miten monipuolisesti osallistujien taidot kehittyvät kursseilla:
”Työskentelyyn liittyy suunnittelua, ajattelua, odottelua, ajan antamista itselle, tyhjyyden, kaaoksen ja järjestyksen äärellä olemista. Taiteen luonne olla ja ilmetä maailmassa on, että tekemisen kautta syntyvä teos on aina uusi, me ei olla koskaan nähty mitään vastaavaa. Taide auttaa sellaisen pariin, että ollaan itse auki siihen tilanteeseen ja omaan tekemiseen. Se jollain tavalla rauhoittaa jotain muuta, jota me ei voida valita eikä suoraan vaikuttaa. Siinä mielessä taideopetus vahvistaa monipuolisesti perustaitojen oppimista.”
”Me käytetään oikeastaan tietokonetta joka musiikkikurssilla. Opetellaan musiikkiteknologian alkeita, opetellaan käyttämään näitä audio-, äänitys- ja sekvensseriohjelmistoja siinä ohessa. Ja sitten, jos aatellaan kieltä, niin viimeaikoina räppikursseilla kynät on sauhunnu. Oppilailla voi olla vihkot kirjoitettuna täyteen tekstejä. Äskeisellä tunnilla lukion äidinkielen opettaja oli kuuntelemassa opiskelijan musiikkituokiota ja kymppiä tarjoili arvosanaksi. Bändikurssilla pääosin soitetaan, mutta tehdään myös omaa tuotantoa koko aika.”
”Jos omat asiat alkaa järjestyä, saa kokemuksen omasta voimaantumisesta ja tietoisuutta, että pystyn vaikuttamaan omiin asioihin. Myös se, että opiskelija on sillä lailla aktiivinen kansalainen, että hän voi valita mikä mua kiinnostaa, ja mikä ei kiinnosta. Ne voi olla pieniä juttuja mutta voi vaikuttaa elämässä semmoseen luottamukseen, että asiat järjestyy.”
Vankilassa kurssille osallistuminen tarjoaa erilaisen sosiaalisen tilan ja kohtaamisia, jotka muistuttavat normaaliudesta vankilan muurien ulkopuolella. Vaikka vankeusaika vahvistaa vangin roolia ja identiteettiä, siitä täytyy vapautumisen jälkeen päästä irti. Opiskelijan rooli ja osallistuminen vapaan sivistystyön kurssille antaa luottamusta tulevaisuuteen.
Silta-Valmennusyhdistys selvitti Jatkuvan oppimisen ja työllistymisen palvelukeskuksen (JOTPA) toimeksiantona, miten vangit voisivat vankeusaikana osallistua vapaan sivistystyön opintoihin ja miten opinnot parantavat osallistujien hyvinvointia ja perustaitoja. JOTPA laati selvityksen pohjalta vankien perustaitojen kehittämisen valtionavustushaun.
Hakuun voivat osallistua vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) määritellyt toimijat.
Hakuaika päättyy 25.10.2023 klo 16.00. Toivottavasti moni toimija kiinnostuu hausta ja lähtee yhteistyöhön Rikosseuraamuslaitoksen kanssa!
Lue lisää JOTPAN verkkosivuilta.